Auringon valo ja postinumerot – aika Suomessa
Auringon valo ja postinumerot – aika Suomessa
Kesäkuun 21. päivänä Nuorgamissa, maan pohjoisimmassa postinumeropaikassa, aurinko ei laske lainkaan – se paistaa keskiyölläkin. Samana päivänä Utössä, eteläisimmässä postinumerossa, aurinko nousee kello 04:13 ja laskee vasta kello 22:59. Tämä ero on jyrkkä, ja se johtuu Suomen pohjoisesta sijainnista ja maan pitkästä pituuspiirien suuntaisesta muodosta. Siksi myös postinumerot kertovat valon määrästä: mitä pohjoisemmas menet, sitä enemmän kesällä valoa ja talvella pimeyttä.
Suomen aikavyöhyke on sama koko maassa, mutta auringon liike vaihtelee valtavasti. Helsingissä, pääkaupungissa, päivän pituus vaihtelee alle kuudesta tunnista lähes yhdeksääntoista tuntiin.
Auringonnousu ja -lasku eri vuodenaikoina
Helsingin kohdalla erot ovat selvät. Kevätpäiväntasauksena 20. maaliskuuta aurinko nousee kello 06:23 ja laskee 18:33, joten päivä on 12 tuntia ja 10 minuuttia. Kesäpäivänseisauksena 21. kesäkuuta aurinko nousee jo kello 03:54 ja laskee vasta 22:49, mikä tekee päivästä 18 tuntia ja 54 minuuttia. Syyspäiväntasauksena 23. syyskuuta päivä on taas 12 tuntia ja 10 minuuttia, ja talvipäivänseisauksena 21. joulukuuta aurinko nousee vasta 09:24 ja laskee jo 15:12 – päivää on vain 5 tuntia ja 47 minuuttia.
| Päivämäärä | Auringonnousu | Auringonlasku | Päivän pituus |
|---|---|---|---|
| 20.3.2027 | 06:23 | 18:33 | 12 h 10 min |
| 21.6.2027 | 03:54 | 22:49 | 18 h 54 min |
| 23.9.2026 | 07:06 | 19:17 | 12 h 10 min |
| 21.12.2026 | 09:24 | 15:12 | 5 h 47 min |
Mutta Helsinki ei ole ääripää. Nuorgamissa, postinumero 99990, päivä on kevätpäiväntasauksena 12 tuntia ja 14 minuuttia, mutta kesäpäivänseisauksena aurinko ei laske ollenkaan – se on polaaripäivä. Talvella taas on polaarinyö, jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Eteläisimmässä Utössä, postinumero 21740, kesäpäivänseisauksena päivä on 18 tuntia ja 46 minuuttia, talvella vain 5 tuntia ja 55 minuuttia. Itäisin postinumero Möhkö (82980) on yllättävän valoisa: kesäpäivänseisauksena päivä on 20 tuntia ja 4 minuuttia, mutta talvella vain 4 tuntia ja 50 minuuttia. Länsisin Kilpisjärvi (99490) taas on pohjoisessa, joten sielläkin on sekä polaaripäivä että polaarinyö, ja päivän pituus vaihtelee 12 tunnista 13 minuuttiin syyspäiväntasauksella.
Aikavyöhyke ja kellon siirrot
Suomessa on käytössä Itä-Euroopan aika (EET) talvella ja Itä-Euroopan kesäaika (EEST) kesällä. IANA-tietokannan mukaan aikavyöhyke on Europe/Helsinki, ja se on talvella UTC+02:00 ja kesällä UTC+03:00. Helsingin aikavyöhyke IANA-tietokannassa kertoo tarkat siirtymät. Kellon siirrot tapahtuvat aina viimeisenä sunnuntaina: 2026-10-25 kello 04:00 paikallista aikaa siirrytään kesäajasta takaisin talviaikaan (UTC+03:00 → UTC+02:00). 2027-03-28 siirrytään taas kesäaikaan (UTC+02:00 → UTC+03:00), ja 2027-10-31 takaisin.
Vaikka maa on pitkä, koko Suomi käyttää samaa kellonaikaa. Näin paljon kello on nyt Suomessa -sivulta voit tarkistaa tämänhetkisen ajan, ja Kellonajan maasivu kertoo lisää aikavyöhykkeistä.
Maantiede selittää valon
Suomen alue ulottuu leveysasteille 59,79 ja 70,04 pohjoista leveyttä, mikä tarkoittaa, että maan etelä- ja pohjoisosien välinen ero on yli 10 astetta. Maapallo pyörii 15 astetta tunnissa, joten auringon nousu ja lasku viivästyvät sitä enemmän, mitä pohjoisempana ollaan. Tästä johtuen Nuorgamissa on polaaripäivä kesällä ja polaarinyö talvella, kun taas Utössä ei kumpaakaan esiinny. NASA selittää, miksi vuodenajat ja päivän pituus vaihtelevat – se johtuu maan akselin kallistuksesta, ei etäisyydestä aurinkoon.
Korkein kohta Halti (1361 metriä) sijaitsee pohjoisessa, mutta korkeus ei vaikuta päivän pituuteen. Sen sijaan maan muoto ja pituuspiirit vaikuttavat siihen, että itäisin ja läntisin postinumero eroavat toisistaan. Möhkö on itäisin (pituusaste 31,28), ja se sijaitsee lähellä Venäjän rajaa, kun taas Kilpisjärvi on läntisin (pituusaste 20,95). IANA:n aikavyöhyketietokanta on virallinen lähde, joka määrittelee nämä säännöt.
Postinumeroalueet ja valo
Postinumeroalueet eivät noudata tarkkoja leveysasteita, mutta ne heijastavat maantiedettä. Esimerkiksi Nuorgamin (99990) ja Kilpisjärven (99490) postinumerot sijaitsevat Lapissa, jossa valo-olosuhteet ovat äärimmäiset. Utö (21740) on eteläisin, ja sen postinumero alkaa 2:lla, kun taas pohjoiset alkavat 9:llä. Auringonnousut ja -laskut eri puolilla maata -sivulta näet, miten valo vaihtelee eri postinumeroissa.
Postinumeroalueiden koko vaihtelee: kaupungeissa ne ovat pieniä, maaseudulla suuria. Suomen Wikipedia-artikkeli kertoo lisää maantieteestä ja postijärjestelmästä.
Usein kysyttyä
Miksi aurinko ei laske lainkaan kesällä pohjoisessa?
Koska maan akseli on kallistunut, pohjoisnapa on kesällä kallistunut kohti aurinkoa. Tästä syystä alueet pohjoisen napapiirin yläpuolella, kuten Nuorgam ja Kilpisjärvi, saavat auringonvaloa koko vuorokauden ajan. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä polaaripäivä.
Miksi koko Suomi käyttää samaa aikaa, vaikka maa on leveysasteilla?
Vaikka Suomi ulottuu pitkälle pohjoiseen, sen itä-länsisuuntainen leveys on pieni verrattuna etelä-pohjoissuuntaan. Siksi koko maa sopii yhteen aikavyöhykkeeseen, ja se on myös hallinnollisesti helpompaa.
Miten postinumerot liittyvät auringonvaloon?
Postinumerot eivät suoraan määrää auringonvaloa, mutta ne sijaitsevat eri leveysasteilla. Esimerkiksi 99990 (Nuorgam) ja 99490 (Kilpisjärvi) ovat pohjoisessa, joten niissä on polaaripäivä ja -yö. 21740 (Utö) ja 82980 (Möhkö) ovat etelämpänä, joten niissä päivän pituus vaihtelee vähemmän. Katso auringonnousu ja -lasku Helsingissä -sivulta voit vertailla pääkaupungin lukemia ääripäihin.